Rakastan rentoja aamuja. No, kukapa ei rakastaisi. Flunssan takia en ole päässyt vieläkään salille, mutta ehkä rennosti ottaminen on tehnyt hyvää.

Olen aloittanut kaksi edellisaamua pienellä venyttelyllä. Ohjeet on uusimmasta Me Naiset Sportista. On kuulkaa vetreä olo, mutta jos minut näkee tekemässä Tervehdys auringolle (kuvitteelliselle sellaiselle) -liikettä normaalina työaamuna, nipistä pliis. En nimittäin itsekään usko, että taivun kissanselkään tai kellon viisareihin normaalityöaamuna. Mutta ainahan sitä voi itselleen uskotella, että tästä alkaa nyt uusi, uljas elämä. :)

Olen vielä tämän viikon kotona, opintovapaalla. Mies piipahti äsken lounaalla. Yllättyi iloisesti paistetusta kuhasta ja kauniisti katetusta pöydästä. Onneksi joskus on aikaa arkiromantiikkaan.

Piipahdin opintojen vuoksi Helsingissä. Rakastan sitä kaupunkia, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Joskus täällä maalla kaipaan juuri sitä, että voisi vaan hypätä ratikkaan ja mennä syömään tai lasilliselle jonnekin kivaan paikkaan. Hkissä on esimeriksi ihania tapaspaikkoja. Inhoan isoja annoksia ja kyllästyn ruokiin helposti, joten tapakset ovat lyhytjänteisen ihanneruokaa. :)

Ostin Ikeasta tämän teenkeittimen. I love it. Olen siirtynyt vähitellen kahvista teehen, ja tällä on kiva hauduttaa irtoteetä. Irtoteet on ihan oma maailmansa, enkä ole siitä vielä perillä. Mutta sen tiedän, että Hkissä olevan Pähkinänsärkijän ja erään porvoolaisen myymälän (en muista nimeä) valikoimat ei koskaan petä. Nam.

Tänään join aamuteen lempimukistani, palomiesmukista. Sain mukin saksalaisilta (komeilta) palomiehiltä haastatellessani heitä. Miehet varmistivat, etten koskaan unohda heitä. ;) Parhaimmat astiat ja huonekalut ovat niitä, joihin liittyy jokin mukava muisto.