Pitkistä ja puuduttavista istunnoista tietokoneella ja kirjallisuuden äärellä. Murrosikäisille paremminkin sopivista angstisista itkupotkuraivareista. Innostumisesta. Oppimisennälästä. Kirosanoista. Epätoivosta deadlinesuman alla. Aikapulasta. Itsensä haastamisesta. Onnistumisen elämyksistä, kun kurssisuoritus viimein todistukseen mätkähtää.

 

...valtavista kirjapinoista. Rasittavista teoreettisista käsitteistä ja määritteistä, joita tankatessa pyykinpesukin kuulostaa glamourilta, mutta jotka opittuaan lisää intohimoa ja kiinnostusta omaa alaa kohtaan.

 

...kasasta paperia, kansioita ja vihkosia. Musteesta, lyijystä ja alleviivaustusseista. (Kirkkoveneistä ja muista tosi hauskoista ja mielikuvitusrikkaista piirroksista sivujen reunoilla).

 

...kärsivällisyydestä ja pitkäjänteisyydestä. (Joita minulla ei ole. Huijatakseni itseäni olen yrittänyt sisustaa työhuoneen niin kivaksi, että haluan kuluttaa siellä mahdollisimman paljon aikaa.)

...eli itsehuijauksesta. Varsinkin siitä on aikuisopiskelu tehty.

 

...karkista (aikuisopiskelija tarvitsee energiaa, koska öööö...) ja Voltaren Fortesta (jos on niin tyhmä, ettei käy säännöllisesti kuntosalilla, pidä taukoja tietokoneella istumisesta jne.).

PS. Olisko jollain tiedossa salvaa, jota vois hivellä häntäluuhun? Tai jotain tuhtia kamaa, jolla perslihaksista tulis vahvemmat (sokeri ja rasva eivät ole tehonneet tarpeeksi)?

 

Suosittelen lämpimästi aikuisopiskelijan arkea jokaiselle! :)

 

(Ja jos tätä blogia lukee joku opettajistani,niin joo joo, kyllä ne esseet vielä valmistuvat ennen puoltayötä.)